Huominen ilman pelkoa – järjestäytynyt rasismi rikoslakiin

Huominen ilman pelkoa – järjestäytynyt rasismi rikoslakiin oli vuonna 2016 toteutettu sitoutumaton kansalaiskampanja, jonka tavoitteena oli näyttää, etteivät suomalaiset suostu pelkäämään erilaisuutta ja ettei rasistiselle toiminnalle ole sijaa yhteiskunnassamme. Kampanjan tavoitteena oli saattaa järjestäytynyt rasismi rikoslakiin yli 100 kansanedustajan allekirjoittamalla lakialoitteella.

Avoin rasismi on nostanut päätään ja tavalliset ihmiset joutuvat pelkäämään arjessa yhä enemmän. Tätä ei tule hyväksyä, vaan viranomaisille pitää olla vahva lakiin perustuvan oikeus puuttua järjestäytyneeseen rasistiseen toimintaan. Laki on myös selkeä viesti siitä, ettei kansalaisvapauksia voi eikä saa käyttää toisten ihmisryhmien kansalaisvapauksien rajoittamiseen.

Huominen ilman pelkoa – järjestäytynyt rasismi rikoslakiin -kampanja odottaa tällä hetkellä hallituksen vastausta lainmuutoksesta. Mikäli käy niin, ettei hallituksen esitys ole riittävä lainmuutosten osalta, luovutamme 33.000 allekirjoitusta saaneen vetoomuksen eduskunnalle ja jätämme lakialoitteen. Teemme edelleen jatkuvasti töitä, jotta vetoomuksessa esitetty lainmuutos astuisi voimaan, ja yritämme saada hallituksen tekemään päätöksen asiasta mahdollisimman pian.

Järjestäytynyt rasismi rikoslakiin-kampanja keräsi yli 33.000 allekirjoitusta ja valmisteltu lakialoite luovutettiin eduskunnalle 2016. Allekirjoittaneissa oli myös useita kansanedustajia. Suomen kansa on näyttänyt selkeästi haluavansa antaa selkeän viestin siitä, ettei rasismilla ole maassamme sijaa.

Kansainväliset sopimukset velvoittavat

Suomella on YK:n rotusyrjinnän vastaisen sopimuksen johdosta velvollisuus kieltää rasismia edistävät ja siihen yllyttävät järjestöt sekä muu organisoitu toiminta. Tällaisiin järjestöihin tai tällaiseen toimintaan osallistumista on sopimuksen mukaan myös pidettävä laissa rangaistavana tekona. Tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö ei täytä velvoitteita, joihin olemme rotusyrjinnän vastaisen sopimuksen kautta sitoutuneet.

Kampanjalla pyrittiin saattamaan Suomen laki vastaamaan kansainvälisiä velvoitetta.  Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjausten mukaan kokoontumisvapaus ei ulotu rasistiseen liikehdintään. Julkisella vallalla on velvollisuus toimia kv-sopimusten voimaansaattamiseksi rikoslaissa ja yhdistyslaissa, joissa järjestäytynyt rasismi tulee kieltää ja siihen osallistuminen kriminalisoida.

Allekirjoitusten kerääminen on päättynyt –

Rasismin vastainen työ jatkuu!

Allekirjoitusten keruuta ja kampanjointia Rovaniemellä

Huominen ilman pelkoa kampanjaa tukivat:

POLIITTISET JÄRJESTÖT

  • RKP-nuoret
  • Kokoomusopiskelijat
  • Demarinuoret
  • Keskustanuoret
  • Sosialidemokraattiset opiskelijat
  • Keskustan opiskelijaliitto
  • Vihreät nuoret
  • Vasemmistonuoret
  • Vasemmisto-opiskelijat ry

VALTAKUNNALLISET JÄRJESTÖT

  • Palvelualojen Ammattiliitto PAM
  • Suomen YK-liitto
  • Kehitysyhteistyön palvelukeskus KEPA ry
  • Lääkärin sosiaalinen vastuu ry
  • Familia ry, toiminnanjohtaja
  • Suomen ylioppilaskuntien liitto – SYL ry, puheenjohtaja
  • Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry
  • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – NUVA ry
  • Suomen lukiolaisten liitto
  • Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry
  • Naisasialiitto Unioni

ALUEELLISET JÄRJESTÖT

  • Aalto yliopiston ylioppilaskunta
  • Haaga-Helian opiskelijakunta Helga
  • Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
  • Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta ISYY
  • Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta
  • Lapin yliopiston ylioppilaskunta
  • Oulun yliopiston ylioppilaskunta
  • Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta
  • Tampereen yliopiston ylioppilaskunta
  • Taideyliopiston ylioppilaskunta
  • Turun yliopiston ylioppilaskunta
  • TAMK sosiaalialan opiskelijoiden puolesta – SOPU ry
  • Metropolian kulttuurialan opiskelijayhdistys Demoni ry

Kampanjaa koskevat Usein Kysytyt Kysymykset: (Lähde: Huominen ilman pelkoa-kampanja)

Mikä on kampanjan tarkoitus?

Tavoitteena on kieltää järjestäytynyt rasismi yhdistyslaissa ja kriminalisoida siihen osallistuminen rikoslaissa yli 100 kansanedustajan allekirjoittamalla lakialoitteella. Samalla herätetään keskustelua rasismista Suomessa ja osoitetaan, että enemmistö suomalaisista ei hyväksy rasismia.

Kuka määrittelee, mitä on järjestäytynyt rasistinen toiminta?

Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa rasismi eli rotusyrjintä tarkoittaa “kaikkea rotuun, ihonväriin syntyperään tahi kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvaa erottelua, poissulkemista tai etuoikeutta, jonka tarkoituksena tai seurauksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tasapuolisen tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen mitätöiminen tai rajoittaminen poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla julkisen elämän alalla.” Järjestäytyminen sisältää jonkinlaisen organisoitumisen ja usein myös julkisuuden asteen. Loppukädessä lain tulkinta on normaaliin tapaan tuomioistuinten käsissä.

Eikö aloitteella rajoiteta sananvapautta ja yhdistymisvapautta?

Yhdistymisvapaus ei suojaa syrjiviä yhdistyksiä, vaan tällaiseen toimintaan saa ja pitääkin lailla puuttua. Rasististen yhdistysten toiminnassa on kysymys joko yhdistymisvapauden väärinkäytöstä tai vähintään toiminnasta, jota saadaan lailla rajoittaa. Myöskään omaa sananvapauttaan ei voi käyttää toisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien rajoittamiseen – tästä rasismissa on kyse. Sananvapaus ja sananvastuu ovat myös eriasioita.

Haluaako kampanja ja sen johto ryhtyä ajatuspoliiseiksi?

Ei. Tavoitteena on saattaa Suomen lain vastaamaan kansainvälisiä velvoitteita, sillä nykytilassa rotusyrjinnän vastaisen sopimuksen velvoitteet eivät toteudu, vaikka Suomi siihen onkin sitoutunut. Järjestäytynyt rotusyrjivä toiminta loukkaa rasismin kohteiksi joutuvien perus- ja ihmisoikeuksia – tämä kehitys tulee pysäyttää

Miksi kampanja tehtiin vetoomuskampanjana kansanedustajille eikä kansalaisaloitekampanjana?

Kampanjan ajama lakimuutos on monimutkainen ja intohimoja herättävä. Lakialoitteen läpimenon mahdollisuus paranee, kun keskusteluja lakimuotoiluista käydään yhdessä kansanedustajien kanssa. Näin kansanedustajia sitoutetaan paremmin lakimuutoksen puolelle sekä varmistetaan, ettei lakimuutosta voida teknisiin syihin vedoten myöskään ohittaa.

Eikö nykyinen lainsäädäntö ole riittävä järjestäytyneeseen rasismiin puuttumiseen?

Nykyinen lainsäädäntö antaa mahdollisuuksia puuttua järjestäytyneeseen rasismiin, mutta on myös monitulkintainen eikä anna viranomaisille kaikissa tapauksissa tarpeeksi vahvaa selkänojaa puuttua järjestäytyneeseen rasismiin. Nykyinen lainsäädäntö ei tosiasiassa ja käytännön tasolla kata kaikkia niitä järjestäytyneen rasismin tapauksia, joita sen kansainvälisten velvoitteiden mukaan pitäisi.

Esimerkiksi yhdistyslakiin on kirjattu, että yhdistyksen tarkoitus ei saa olla hyvien tapojen vastainen. On sanottu, että tämä jo karsisi pois rasistiset järjestäytyneet tahot. ”Hyvä tapa” on kuitenkin tulkinnanvarainen ja epämääräinen, eikä pykälä ole estänyt rasististen järjestöjen toimintaa.

Pelkkä näennäisesti velvoitteet täyttävä laki ei riitä, vaan sitä pitää myös soveltaa – ja ylipäänsä voida soveltaa. Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) on kritisoinut Suomea siitä, että rasismi- ja rotusyrjintäsyytteistä annettujen langettavien tuomioiden määrä on pieni ja tapauksia viedään oikeuteen harvoin, vaikka ilmiö on olemassa Suomessa.

Mitkä ovat ne kansainväliset sopimukset, jotka velvoittavat meitä kirjaamaan järjestäytyneen rasismin rikoslakiin?

Suomella on YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen johdosta velvollisuus kieltää rasismia edistävät ja siihen yllyttävät järjestöt sekä muu organisoitu toiminta. Tällaisiin järjestöihin tai tällaiseen toimintaan osallistumista on sopimuksen mukaan myös pidettävä lain mukaan rangaistavana tekona.

Lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjausten mukaan kokoontumisvapaus ei ulotu rasistiseen liikehdintään. Julkisella vallalla on velvollisuus toimia kv-sopimusten voimaansaattamiseksi yhdistyslaissa ja rikoslaissa, joissa järjestäytynyt rasismi tulee kieltää ja siihen osallistuminen kriminalisoida.

Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) on kritisoinut Suomea siitä, että rasismi- ja/tai rotusyrjintäsyytteistä annettujen langettavien tuomioiden määrä on pieni ja tapauksia viedään oikeuteen harvoin, vaikka ilmiö on olemassa Suomessa. Tämä osoittaa, ettei nykyinen lainsäädäntö toimi järjestäytyneeseen rasismiin puuttumisessa. Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) on Euroopan neuvoston asettama riippumaton ihmisoikeustilannetta ja rasismia seuraava toimielin.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 17 artiklassa sekä EU:n perusoikeuskirjan 54 artiklassa perus- ja ihmisoikeuksien väärinkäyttö on kielletty. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 17 artiklan mukaan yleissopimuksen ei ”saa tulkita suovan millekään valtiolle, ryhmälle tai henkilölle oikeutta ryhtyä sellaiseen toimintaan tai tehdä sellaista tekoa, jonka tarkoituksena on tehdä tyhjäksi jokin tässä yleissopimuksessa tunnustettu oikeus tai vapaus tai rajoittaa niitä enemmän kuin tässä yleissopimuksessa on sallittu.”


Sivustoa rasismirikoslakiin.fi ei enää päivitetä päättyneen kampanjan osalta.

Siirry sivun alkuun