Huominen ilman pelkoa – järjestäytynyt rasismi rikoslakiin

Huominen ilman pelkoa – järjestäytynyt rasismi rikoslakiin on sitoutumaton kansalaiskampanja, jonka tavoitteena on näyttää, ettemme suostu pelkäämään erilaisuutta ja ettei rasistiselle toiminnalle ole sijaa yhteiskunnassamme. Kampanjan tavoitteena on saattaa järjestäytynyt rasismi rikoslakiin yli 100 kansanedustajan allekirjoittamalla lakialoitteella.

Avoin rasismi on nostanut päätään ja tavalliset ihmiset joutuvat pelkäämään yhä enemmän. Emme voi hyväksyä tätä, vaan haluamme antaa viranomaisille vahvan selkänojan puuttua järjestäytyneeseen rasistiseen toimintaan. Näin myös annamme selkeän viestin, ettei kansalaisvapauksia voi eikä saa käyttää toisten ihmisryhmien kansalaisvapauksien rajoittamiseen.

Huominen ilman pelkoa – järjestäytynyt rasismi rikoslakiin -kampanja odottaa tällä hetkellä hallituksen vastausta lainmuutoksesta. Mikäli käy niin, ettei hallituksen esitys ole riittävä lainmuutosten osalta, luovutamme 33.000 allekirjoitusta saaneen vetoomuksen eduskunnalle ja jätämme lakialoitteen. Teemme edelleen jatkuvasti töitä, jotta vetoomuksessa esitetty lainmuutos astuisi voimaan, ja yritämme saada hallituksen tekemään päätöksen asiasta mahdollisimman pian.

Kiitos kaikesta tähän saakka osoitetusta tuesta, se on ollut kampanjan kannalta mittaamattoman arvokasta. Suomen kansa on näyttänyt selkeästi haluavansa antaa selkeän viestin siitä, ettei rasismilla ole maassamme sijaa.

 

rasismirikoslakiin_yhteiskuva

 

Kansainväliset sopimukset velvoittavat

Suomella on YK:n rotusyrjinnän vastaisen sopimuksen johdosta velvollisuus kieltää rasismia edistävät ja siihen yllyttävät järjestöt sekä muu organisoitu toiminta. Tällaisiin järjestöihin tai tällaiseen toimintaan osallistumista on sopimuksen mukaan myös pidettävä laissa rangaistavana tekona. Tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö ei täytä velvoitteita, joihin olemme rotusyrjinnän vastaisen sopimuksen kautta sitoutuneet.

Kampanjalla haluamme saattaa Suomen lain vastaamaan kansainvälisiä velvoitetta.  Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjausten mukaan kokoontumisvapaus ei ulotu rasistiseen liikehdintään. Julkisella vallalla on velvollisuus toimia kv-sopimusten voimaansaattamiseksi rikoslaissa ja yhdistyslaissa, joissa järjestäytynyt rasismi tulee kieltää ja siihen osallistuminen kriminalisoida.

 

 

 

Allekirjoita Vetoomus

Minä haluan saattaa Suomen lain vastaamaan kansainvälisiä velvoitteita, sillä nykytilassa kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen velvoitteet eivät toteudu. Siksi vetoan kansanedustajiin, jotta yhdistyslakia muutetaan niin, että järjestäytynyt rasismi kielletään, ja rikoslakia niin, että tällaiseen toimintaan osallistuminen säädetään rangaistavaksi. (Lue koko lakimuutos alta)

10.10.2016 klo 15.00 allekirjoituksia on 33.500 kpl. Allekirjoitusten määrä päivitetään ajoittain.

Rekisteriseloste Rasismirikoslakiin PDF

rasismirikoslakiin_FBcover2

Yhteystiedot

Kampanja on poliittisesti sitoutumaton, ja sen ovat käynnistäneet vihreiden nuorten puheenjohtajat Jaakko Mustakallio ja Saara Ilvessalo. Järjestöllä on kaksi tasa-arvoista puheenjohtajaa.

Jaakko Mustakallio, p. 0456520589
Saara Ilvessalo, p. 0400504089
kampanja@rasismirikoslakiin.fi

Kampanjan perustajat Jaakko Mustakallio ja Saara Ilvessalo. Klikkaa kuvaa suurentaaksesi.
Kampanjan perustajat ja vihreiden nuorten puheenjohtajat Jaakko Mustakallio ja Saara Ilvessalo. Järjestöllä on kaksi tasa-arvoista puheenjohtajaa. Klikkaa kuvaa painokelpoiseen kuvaan.

.

 

TUKIJAT

Kannusta oma järjestösi kampanjan tukijaksi ja kasvatetaan allekirjoittaneiden määrää! Liity mukaan lähettämällä viesti kampanja@rasismirikoslakiin.fi. Yhdessä tehdään huominen ilman pelkoa!

POLIITTISET JÄRJESTÖT

RKP-nuoret, puheenjohtaja: Ida Schauman, p. 040 1824 969
Kokoomusopiskelijat, puheenjohtaja: Marianna Kupias, p. 044 239 9029
Demarinuoret, puheenjohtaja: Mikkel Näkkäläjärvi, p. 040 076 5002
Keskustanuoret, puheenjohtaja: Hilkka Kemppi, p. 050 384 6820
Sosialidemokraattiset opiskelijat, puheenjohtaja: Hanna Huumonen, p. 045 112 9299
Keskustan opiskelijaliitto, puheenjohtaja: Anniina Sippola, p. 050 389 7260
Vihreät nuoret, puheenjohtajat: Jaakko Mustakallio & Saara Ilvessalo, p. 045 652 0589 & 040 050 4089
Vasemmistonuoret, puheenjohtaja: Anni Ahlakorpi, p. 040 545 4753
Vasemmisto-opiskelijat ry, pj Pinja Laukkanen, 040 140 2229

VALTAKUNNALLISET JÄRJESTÖT

Palvelualojen Ammattiliitto PAM, puheenjohtaja Ann Selin
Suomen YK-liitto, vaikuttamisjohtaja: Veera Vehkasalo
Kehitysyhteistyön palvelukeskus KEPA ry, toiminnanjohtaja Timo Lappalainen ja puheenjohtaja Pertti Majanen
Lääkärin sosiaalinen vastuu ry, puheenjohtaja: Kati Juva
Familia ry, toiminnanjohtaja: Tarja Monto, p. 050 433 5411
Suomen ylioppilaskuntien liitto – SYL ry, puheenjohtaja: Heikki Koponen, p. 044 906 5007
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry, puheenjohtaja Jemi Heinilä, p. 050 389 1000
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – NUVA ry, puheenjohtaja: Kimi Uosukainen, p. 044 777 0561
Suomen lukiolaisten liitto, puheenjohtaja: Elli Luukkainen, p. 050 433 3171
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry, puheenjohtaja: Jasmina Khabbal, p. 044 7530 581
Naisasialiitto Unioni, puheenjohtaja: Katju Aro, p. 040 773 9632

ALUEELLISET JÄRJESTÖT

Aalto yliopiston ylioppilaskunta, puheenjohtaja: Milja Asikainen, p. 050 520 9420
Haaga-Helian opiskelijakunta Helga, puheenjohtaja: Max Laihonen, p. 045 1368 093
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, puheenjohtaja: Susanna Jokimies, p. 050 543 9610
Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta ISYY, puheenjohtaja: Juho Ikonen, p. 044 576 8400
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, puheenjohtaja: Lasse Heikkilä, p. 045 137 1964
Lapin yliopiston ylioppilaskunta, puheenjohtaja: Elias Rauhala, p. 044 030 4243
Oulun yliopiston ylioppilaskunta, puheenjohtaja: Kati Hannila, p. 040 523 1821
Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta, puheenjohtaja: Matti Aho, p. 0415065491
Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, puheenjohtaja: Mikael Malkamäki, p. 050 361 2845
Taideyliopiston ylioppilaskunta, puheenjohtaja: Piia Peltola, p. 044 980 4064
Turun yliopiston ylioppilaskunta, puheenjohtaja: Riina Lumme, p. 045 320 5125
TAMK sosiaalialan opiskelijoiden puolesta – SOPU ry, puheenjohtaja: Heidi Wathen, p. 044 359 8337
Metropolian kulttuurialan opiskelijayhdistys Demoni ry, puheenjohtaja: Atte Lainejoki, p. 050 330 7076

 

Lakimuutos

Suomella on YK:n rotusyrjinnän vastaisen sopimuksen johdosta velvollisuus kieltää rasismia edistävät ja siihen yllyttävät järjestöt sekä muu organisoitu toiminta. Tällaisiin järjestöihin tai tällaiseen toimintaan osallistumista on sopimuksen mukaan myös pidettävä lain mukaan rangaistavana tekona. Tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö ei täytä velvoitteita, joihin olemme rotusyrjinnän vastaisen sopimuksen kautta sitoutuneet.

Me haluamme saattaa Suomen lain vastaamaan kansainvälisiä velvoitetta, sillä nykytilassa rotusyrjinnän vastaisen sopimuksen velvoitteet eivät toteudu. Siksi haluamme muuttaa rikoslakia ja yhdistyslakia niin, että järjestäytynyt rasismi kielletään.

Rotusyrjintä eli rasismi on toisten ihmisoikeuksien rajoittamista. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjausten mukaan kokoontumisvapaus ei ulotu rasistiseen liikehdintään. Julkisella vallalla on velvollisuus toimia kv-sopimusten voimaansaattamiseksi laissa.

LUE KOKO LAKIMUUTOS TÄSTÄ

 

 

 

 

UKK

  1. Mikä on kampanjan tarkoitus?

 

Tavoitteena on kieltää järjestäytynyt rasismi yhdistyslaissa ja kriminalisoida siihen osallistuminen rikoslaissa yli 100 kansanedustajan allekirjoittamalla lakialoitteella. Haluamme samalla herättää keskustelua rasismista Suomessa ja osoittaa, että enemmistö suomalaisista ei hyväksy rasismia.

 

  1. Kuka määrittelee, mitä on järjestäytynyt rasistinen toiminta?

 

Vastaus: Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa rasismi eli rotusyrjintä tarkoittaa “kaikkea rotuun, ihonväriin syntyperään tahi kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvaa erottelua, poissulkemista tai etuoikeutta, jonka tarkoituksena tai seurauksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tasapuolisen tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen mitätöiminen tai rajoittaminen poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla julkisen elämän alalla.” Järjestäytyminen sisältää jonkinlaisen organisoitumisen ja usein myös julkisuuden asteen. Loppukädessä lain tulkinta on normaaliin tapaan tuomioistuinten käsissä.

 

  1. Eikö aloitteella rajoiteta sananvapautta ja yhdistymisvapautta?

 

Vastaus: Yhdistymisvapaus ei suojaa syrjiviä yhdistyksiä, vaan tällaiseen toimintaan saa ja pitääkin lailla puuttua. Rasististen yhdistysten toiminnassa on kysymys joko yhdistymisvapauden väärinkäytöstä tai vähintään toiminnasta, jota  saadaan lailla rajoittaa. Myöskään omaa sananvapauttaan ei voi käyttää toisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien rajoittamiseen – tästä rasismissa on kyse. Sananvapaus ja sananvastuu ovat myös eriasioita.

 

  1. Haluatteko ryhtyä ajatuspoliiseiksi?

 

Vastaus: Emme. Haluamme saattaa Suomen lain vastaamaan kansainvälisiä velvoitteita, sillä nykytilassa rotusyrjinnän vastaisen sopimuksen velvoitteet eivät toteudu, vaikka Suomi siihen onkin sitoutunut. Järjestäytynyt rotusyrjivä toiminta loukkaa rasismin kohteiksi joutuvien perus- ja ihmisoikeuksia – haluamme pysäyttää tämän kehityksen.

 

  1. Miksi kampanja tehtiin vetoomuskampanjana kansanedustajille eikä kansalaisaloitekampanjana?

 

Vastaus: Kampanjan ajama lakimuutos on monimutkainen ja intohimoja herättävä. Haluamme varmistaa kampanjan lakialoitteen läpimenon siten, että käymme yhdessä keskusteluja kansanedustajien kanssa lakimuotoiluista. Näin sitoutamme kansanedustajia paremmin lakimuutoksen puolelle sekä varmistamme, ettei lakimuutosta voida teknisiin syihin vedoten myöskään ohittaa.

 

  1. Eikö nykyinen lainsäädäntö ole riittävä järjestäytyneeseen rasismiin puuttumiseen?

 

Nykyinen lainsäädäntö antaa mahdollisuuksia puuttua järjestäytyneeseen rasismiin, mutta on myös monitulkintainen eikä anna viranomaisille kaikissa tapauksissa tarpeeksi vahvaa selkänojaa puuttua järjestäytyneeseen rasismiin. Nykyinen lainsäädäntö ei tosiasiassa ja käytännön tasolla kata kaikkia niitä järjestäytyneen rasismin tapauksia, joita sen kansainvälisten velvoitteiden mukaan pitäisi.

Esimerkiksi yhdistyslakiin on kirjattu, että yhdistyksen tarkoitus ei saa olla hyvien tapojen vastainen. On sanottu, että tämä jo karsisi pois rasistiset järjestäytyneet tahot. ”Hyvä tapa” on kuitenkin tulkinnanvarainen ja epämääräinen, eikä pykälä ole estänyt rasististen järjestöjen toimintaa.

Pelkkä näennäisesti velvoitteet täyttävä laki ei riitä, vaan sitä pitää myös soveltaa – ja ylipäänsä voida soveltaa. Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) on kritisoinut Suomea siitä, että rasismi- ja rotusyrjintäsyytteistä annettujen langettavien tuomioiden määrä on pieni ja tapauksia viedään oikeuteen harvoin, vaikka ilmiö on olemassa Suomessa.

 

  1. Mitkä ovat ne kansainväliset sopimukset, jotka velvoittavat meitä kirjaamaan järjestäytyneen rasismin rikoslakiin?

 

Suomella on YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen johdosta velvollisuus kieltää rasismia edistävät ja siihen yllyttävät järjestöt sekä muu organisoitu toiminta. Tällaisiin järjestöihin tai tällaiseen toimintaan osallistumista on sopimuksen mukaan myös pidettävä lain mukaan rangaistavana tekona.

Lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjausten mukaan kokoontumisvapaus ei ulotu rasistiseen liikehdintään. Julkisella vallalla on velvollisuus toimia kv-sopimusten voimaansaattamiseksi yhdistyslaissa ja rikoslaissa, joissa järjestäytynyt rasismi tulee kieltää ja siihen osallistuminen kriminalisoida.

Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) on kritisoinut Suomea siitä, että rasismi- ja/tai rotusyrjintäsyytteistä annettujen langettavien tuomioiden määrä on pieni ja tapauksia viedään oikeuteen harvoin, vaikka ilmiö on olemassa Suomessa. Tämä osoittaa, ettei nykyinen lainsäädäntö toimi järjestäytyneeseen rasismiin puuttumisessa. Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) on Euroopan neuvoston asettama riippumaton ihmisoikeustilannetta ja rasismia seuraava toimielin.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 17 artiklassa sekä EU:n perusoikeuskirjan 54 artiklassa perus- ja ihmisoikeuksien väärinkäyttö on kielletty. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 17 artiklan mukaan yleissopimuksen ei ”saa tulkita suovan millekään valtiolle, ryhmälle tai henkilölle oikeutta ryhtyä sellaiseen toimintaan tai tehdä sellaista tekoa, jonka tarkoituksena on tehdä tyhjäksi jokin tässä yleissopimuksessa tunnustettu oikeus tai vapaus tai rajoittaa niitä enemmän kuin tässä yleissopimuksessa on sallittu.”